21.1.2015

Korjaisitko sukkasi?

Sukkien parsimiseen tarvitsee ihan oman fiiliksensä. Oikestaan se on ihan kivaa puuhaa, mutta ei sitä pitkän koulupäivän päätteksi jaksaisi ryhtyä tekemään. Viime viikonloppuna löhöilyn lomassa tartuin viimein haasteeseen ja korjailin parit mieheni villasukat. Siinä sohvan nurkassa kyyhöttäessäni en voinut olla miettimättä, mahtaakohan muut nuoret ihmiset enää tehdä tätä.


Luulen ja osittain tiedänkin, ettei tässä halpavaatteiden maailmassa monikaan enää vaivaudu huoltamaan vanhoja vaatteitaan. Jos paitaan tulee reikä, on helpompaa heittää vaate pois ja ostaa uusi tilalle kuin ryhtyä näpertelemään reikää umpeen. Miksi korjata sellaista, joka alun perinkin on ollut niin halpaa? Antakaa anteeksi kukkahattutäteilyni, mutta jotenkin pistää ihmetyttämään. Ja vähän ärsyttämään. En nyt itsekään väitä olevani mikään superihminen tai jaksavani korjata jokaista vaatteeni kulumaa, mutta käsitöitä tekevänä sitä väkisinkin miettii, miten me pidämme huolta ostamistamme tai tekemistämme vaatteista. Voisiko tekstiilijätteen ja kirpputoreja täyttävien nuhjaantuneiden rättien määrää vähentää sillä, jos ihmiset välittäisivät pitää omaisuudestaan parempaa huolta?

Paasauksen jälkeen päästään takaisin kuvan sukkaan, josta on villa hiutunut aivan olemattomiin. Moni sanoisi, että eiköhän tuon aika ole jo ohi, heitä menemään vain. Itse tulin kuitenkin siihen tulokseen, että kantapään reiän korjaamalla sukka saisi vielä useita vuosia elinaikaa. Tuumasta toimeen siis vain.


 Sukkien parsimiseen tarvitaan sakset, tylppäkärkinen neula sekä lankaa. Sopivasta sävystä saa plussaa.


Koska kantapään alue oli varsinaisen reiän ympäriltäkin kovin kulunut, rajasin hiutuneen alueen pistoilla.


Kun parsittava alue oli rajattu, aloin kuljettamaan lankaa silmukkajonojen suuntaisesti rajatun neliön päästä päähän aina välillä neuloksen alla käyden. Isompaakaan reikää parsittaessa ei siis lähdetä vetämään reiän reunoja toisiinsa päin, vaan reiän päälle on tarkoitus tehdä uutta, ruudukkomaista pintaa.


Jatkoin langan pujottelua kunnes rajattu alue oli käyty läpi ja ryhdyin pujottelemaan lankaa neulan avulla vuorostaan vaakatasossa aikaisemmin pujottelemieni lankojen väleistä.Tässä suurennoksessa näkyy ruudukko, jollainen reiän päälle tulisi muodostua. Tämä ristikko on vielä hyvin harva, joten sitä täytyy tilkitä pujottelemalla vielä muutamia lankoja aikaisempien lankojen alta ja päältä.


Tältä näyttää toisen sukan parsimiskohta, jossa lanka on hyvin lähellä sukan väriä. Reiän kohdalle jää siis tiheä ruutumainen kuvio ja näin sukka sai lisää käyttöikää.

Tällaisia vaatehuollon vinkkejä tällä kertaa. Onkos siellä muita, jotka parsivat kulahtaneetkin sukat kasaan ja koettavat muutenkin korjata sen mikä korjattavissa on? Kokeeko joku toinenkin joskus maailmantuskaa siitä, kuinka pikkuvialliset ja huonosti hoidetut vaatteet täyttävät kaatopaikat? Olisi kivaa kuulla teidän ajatuksianne näistä asioista!

Valoisaa keskiviikkoa!

-Riiks
(se tyyppi, joka esitteli netissä reikäisiä, vanhoja sukkia)

4 kommenttia:

  1. Kyllä korjaisin! Ei vaan oo vielä menny yhetkään villasukat rikki ;) Ja joo mitä tulee kuluttamiseen ni oon aika samoilla linjoilla... mutta samalla myös harmittelen sitä, että ne kestävät vaatteet myös maksavat aika paljon :/ Oon aina aleista yrittäny metsästää niitä parempia vaatteita, jotka sit kanssa kestäis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se on kyllä totta että monet halvemmat vaatteet ovat juurikin niitä jotka nuhjaantuvat nopeasti. Aina välillä kuitenkin joku halvempikin vaate yllättää. Ja kirppareilla on sit vähän monipuolisempi valikoima, vaikkakin se on ihan tuurista kiinni milloin on myynnissä mitäkin :)

      Poista
  2. Nyt on pakko tunnustaa, että en oo ikinä parsinut villasukkia. Muistan että tepastelin teininä menemään täysin puhkikulutetuissa sukissa, kantapää ja kärki aivan auki, kunnes äiti lopulta ne kursi takaisin kokoon. Muuten ei ole parsimiselle tainnut olla tarvettakaan. Hyödyllinen taitohan tuo olisi opetella. Yleensä jos vaatteet mulla hajoaa on ne jotain trikoo lumppuja joihin tulee pienenpieni reikä tai sitten farkut kuluu haaroista puhki. Eipä tuollaisia tule korjattua kun ovat aika mahdottomia sellaiseen. Oon kuitenkin kirppisten suurkuluttaja ja ostan sieltä lähes kaikki vaatteeni, mikä jo sinällään on ekologista (ja edullista). Oon myös opetellut kiinnittämään enemmän huomiota materiaaleihin: suosin luonnonkuituja ja jätän ne tekokuidut urheiluvaatteisiin (ja joihinkin poikkeustapauksiin). Oon vaan niin laiska korjaamaan/tuunaamaan mitään vaikka homma olisi simppeli sauman uudelleen ompelu, Tässä olisi kyllä asia, jonka suhteen pitäisi kunnostautua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa sukkien kulumisessakin taitaa muuten olla eroja. Yleisimpiin sukkalankoihin kun on lisätty tekokuitua, ne kestävät paremmin ja kulumia syntyy paljon harvemmin. Jotkut matot ja jopa lattiamateriaalit kuitenkin syövät sitä kangasta sillä tavalla, että parsimassa saisi olla koko ajan.

      Mäkin teen varmaan 90% vaateostoksistani kirppiksiltä, ja oon myös tarkkana noiden materiaalien kanssa. Varsinkin neuleissa on harmittavan monessa esim akryyliä, joka sähköistyy ja nukkaantuu, ei kiva :/ Ja ihan totta ettei toi farkkujen haarojen korjaaminen tai trikoovaatteiden pikkureikien korjaaminen ole mitään herkkua. Pienet, huomaamattomat reiät eivät sinäänsä menoa minulla haittaa, mutta olen kyllä korjaillut lempitoppiini ilmestyneitä reikiä siinä pelossa, että muuten siitä ei ole kohta mitään jäljellä. Hitsi kun vielä kaupat menevät muuttamaan niitä hyviksi havaittuja malleja! :D

      Poista